mikä minusta tulee isona?

Musta tuntuu, että joka vuosi tähän aikaan mun - ja varmasti monen muunkin - mielessä alkaa pyöriä kysymykset tulevaisuudesta. Mikä minusta tulee isona?

Viime vuonna tähän aikaan mulle alko olla jo selvää, että haen täksi vuodeksi opistoon. Se antoi hetken lisäaikaa miettiä, mitä oikeasti haluan tulevaisuudelta. Olin väsynyt, eikä oikein ollut voimia ajatella, että mitä haluaisin opiskella. Toki mietin sitä siltikin, mutta en niin tosissani.

Tänä vuonna tilanne on eri. Oon kiitollinen, että oon saanu olla tän syksyn täällä opistossa ja luvan kanssa kerätä voimia raskaan vuoden jälkeen. On myös heränny into taas opiskella kunnolla. Kysymys tulevaisuudesta on pyörinyt paljon päässä, viimeksi viime yönä kello 1, kun en saanut unta.

Oon aina tavalla tai toisella haaveillut opettajan ammatista. Muitakin vaihtoehtoja on kyllä käynyt hetkittäin mielessä, mutta aina lopulta oon palannut takaisin siihen opettajaan. Oon myös kuullut monelta ystävältä ja vähän tuntemattomammaltakin, että sopisin hyvin opettajaksi. Välillä mun oli vaikee uskoa sitä ite, mutta nyt se ajatus elää taas. Olisinko opettaja? Ehkä - ainakin se tuntuu mieleen tulevista ammateista tutuimmalta ja omimmalta.

Jos olisin viime keväänä hakenut yhteishaussa, olisin todennäköisesti hakenut yliopistoon opiskelemaan suomen kieltä ja kirjallisuutta. Oon aina tykänny kirjottaa ja oon kiinnostunu suomen kielestä ja esimerkiks murteista. Suurimmasta osasta jotka lukee suomen kieltä yliopistossa tulee äidinkielen opettajia. Toisaalta se ois kyllä edelleen työ, joka mua kiinnostais. En oo kuitenkaan ihan varma, pärjäisinkö yläasteikäisten nuorten kanssa, tai jaksaisinko sitä työtä kuitenkaan. Ehkä enemmän tällä hetkellä kuitenkin kiinnostaa luokanopettajakoulu.

Tää kulunut syksy on tuonu mulle yhä vaan vahvemman tunteen siitä, että tänne pohjoiseen mun sydän kuuluu. Onneksi Rovaniemellä on opettajakoulu, jonne nyt todennäkösisesti kevään haussa haen. Koskaan ei tietenkään voi olla varma, että pääseekö haluaamaansa kouluun tai haluamalleen paikkakunnalle. Mutta sen eteen aion keväällä tehä töitä. On kuitenkin jotenkin turvallisempi olo, kun on nyt melko selkeä suunnitelma, mitä haluan. Ja jostain syystä se tuntuu vielä vähän selkeemmältä nyt, kun oon sen jollain tavalla sanonu ääneen täällä.

Onko siellä muita, jotka pohtii näitä samoja juttuja nyt, tai kenties joitakin joilla ois kokemusta VAKAVA-kokeesta tai OKL:ssä opiskelusta? Ois kiva kuulla kokemuksia ♥