torstai 2. marraskuuta 2017

tämmöistä tänne

Mä oon onnellinen. Syitä siihen on monia, mutta suurin niistä tällä hetkellä on tämä:

1

Olet olemassa,
rakas ihminen.
Elämä kaunis on,
kun tiedän sen.
Ei tärkeintä se,
mitä sanot, teet,
vaan mitä olet,
hymy, kyyneleet.

Olet olemassa,
sitä tarvitsen,
kuin lintu ilmaa,
maata kukkanen.
– Mirjami Lähteenkorva –

Viimeiset kuukaudet on ollut siis uuden opettelua ja monien tunteiden vuoristorataa opiston lisäksi myös elämässä muutenkin. Ei sitä vaan voi sanoin kuvailla, minkä turvan, onnen ja ilon rinnalla kulkeva ihminen tuo elämään. Vastapainona myös sanat ikävä ja kaipaus on saanu ihan uuden merkityksen. Välillä on ollut vaikea keskittyä opistoelämään, kun ajatukset on ollut jossain ihan muualla. Pääsääntösesti oon kuitenkin onnistunu nauttimaan myös opistosta, ja tunne siitä, että opisto on tässä elämäntilanteessa mulle paras mahollinen vaihtoehto vain vahvistuu koko ajan. 

2 3

Oon kokenu tän syksyn aikana ihan hullun paljon hienoja asioita. Pohjoinen on tarjonnut parastaan: ensin upean ruskan, ja nyt lumesta hohtavan maan ja kirpeät pakkaspäivät. Oon viettäny paljon aikaa luonnossa niin yksin, opistolaisten kuin Johanneksenki kanssa. Syyslomalla reissasin Suomea ristiinrastiin - ensin J:n luokse lapin rajalle, sitten Ouluun, Kuopioon,Ouluun, Sallaan ja taas Ranualle. Oli ihana nähä Kuopiossa vanhoja ystäviä, joita näkee tän opistovuoden aikana paljon vähemmän kuin ennen. Ihan samalla tavalla silti paasattiin edelleen Lauran kanssa, ja nukuttiin siskonpedissä ja syötiin Hanna Partasen hillomunkkia aamupalaksi Maijun kanssa.

1 2 3

Loppulomasta jätinkin sitten Kuopion harmaat maisemat taakse ja suuntasin takaisin pohjoiseen. Rentouduttiin mökillä, ihasteltiin lumisia maisemia, vaellettiin lähimaastossa, valloitettiin Salla-tunturi, ihailtiin revontulia ja tähtiä kirkkaassa yössä, taisteltiin nuotion syttymisen kanssa ja lopulta hyvästeltiin haikein mielin taas kahdeksi viikoksi. Nyt istun pohjoisen varakotini sohvalla ja toivon, että huominen tulisi nopeasti ja saisin taas rutistaa rakkaimman syliin ja kerätä viikonlopun verran yhteisiä muistoja lisää.

  45 6 7 8 9 10 11 12 13 14

Tämmöistä tänne siis, entä sinne? ♥

14 kommenttia:

  1. Rakas!❤ Muuta en osaa sanoa T.Joku onnellinen täällä vähän etelämmässä jolla tuli onnenkyyneleet tätä luokiessa��❤ Oot iha paras!👌 Huomenna siellä!��

    VastaaPoista
  2. Oi että!❤ niin ihana kuulla, et opisto on ollu sulle hyvä paikka. Mä meen sinne huomenna muistelee omaa opisto vuotta mun ihanien opistoystävien kans.
    Ja ihana, et sulla on tuommoinen ihminen rinnalla ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin! ❤ on ollut myös vaikeeta, mutta uskon että kaikilla on jossain vaiheessa vuotta. Mutta nauttikaa ja pitäkää meijän opistokoti pystyssä!
      Niimpä ❤

      Poista
  3. Oi ihanaa. Onnea teille♡
    Ja hyvä että viihdyt opistossa!:)
    Rehellisesti sanottuna mulle ei mitenkää hyvää kuulu. Stressaa ja ahdistaa koulu ja arki on aika harmaata ja väsyttävää...mutta ehkä tää tästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3
      Oi että, niin ikävä kuulla.. :( Mulle saa tulla juttelee jos tuntuu siltä että haluat <3 tsemppiä joka tapauksessa! Kyllä se siitä, päivä kerrallaan.

      Poista
  4. Voi teitä ihania!! Tää teksti sai mulle ihan onnenkyyneleet silmiin. <3

    VastaaPoista
  5. Näin teiät yhessä suviksissa ja ihanaa kuulla (lukea), että ootte toisenne löytäneet ❤️❤️❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aijaa, voiettä ❤ on tää kyllä ihanaa ja saa olla kiitollinen ❤

      Poista