maanantai 17. heinäkuuta 2017

the Koli kansallispuisto

*kuvaspämmivaroitus !*

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 17 18

Eikö ookkin ihanaa, kun isommat tai pienemmät haaveet toteutuu? Ja vielä ihanampaa, kun haaveen toteutuminen ylittää kaikki odotukset (vaikka ne ois asetettu miten korkeelle tahansa)?

Mä oon haaveillu retkestä Kolin kansallispuistoon jo pitkään. Jo viime kesänä puhuttiin parin ystävän kanssa, että vois lähtee käymään siellä päiväseltään, mutta se sitten jotenki kummasti jäi. Mutta kuten kuvista näkyy, niin toista kertaa tää reissu ei enää jääny pelkästään puheen tasolle. Me ihan oikeesti lähettiin, ja onneks lähettiin!

Meillä ei etukäteen ollu oikeestaan minkäänlaista kuvaa siitä, että mikä reitti tuolla ois järkevä kulkee, kun niitä polkujahan menee ristiinrastiin vaikka kuinka paljon. Kysyttiin neuvoa infosta ja saatiin vinkiksi 7,5km pitkä lenkki, joka kulkee useitten näköalapaikkojen ohi. Käytiin ensin mutka Mäkrävaaralla, käveltiin takaisinpäin samaa polkua (koska tytöt asialla ni ei löydetty yhtä karttaan merkittyä risteystä, josta oltais päästy toista reittiä takaisin päin) ja jatkettiin sitten yhden ihanan melkein-paikallisen naisen opastamana kohti Ukko-Kolia, eli (ilmeisesti, naisen puheista ja turistimäärästä päätellen) sitä päänähtävyyttä. Maisemat oli aivan huikeet ja keli suosi, me nautittiin niin täysillä!

Talsittiin polkuja pitkin perätysten, välillä mietittiin, välillä kuunneltiin, välillä läähätettiin, välillä laulettiin. Välillä pysähdyttiin, ihmeteltiin, ihasteltiin. Korkealla kalliolla Oi maamme Suomi, synnyinmaa kajahti suoraan sydämestä.

Mä oon niin onnellinen siitä, että oon ymmärtäny Suomen luonnon kauneuden ja innostunut tosissani ulkoilusta ja retkeilystä. Viimestään tällä reissulla mulle tuli tunne, että vielä joskus on ihan pakko päästä johonkin pidemmälle vaellukselle. Ois ihan mahtavaa kiertää Suomen kansallispuistoja enemmänkin, nähdä ja kokea luonnon monimuotoisuus ja ennen kaikkea  h e n gi t t ä ä  luonnon raikkautta. Metsän keskellä mä oon kotona.

Sydänsilmäterveisin ~Vanamo

6 kommenttia:

  1. Aevan huippu!����

    VastaaPoista
  2. Ihana Suomi, ihana sinä, ihania te kaikki. Ehkä mäkin nään vielä joskus tuon paikan. Kohtapa saat tutustua ei niin suomalaiseen maahan. Odotan <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomi ja tämmöset reissut (ja ystävät!) on kyllä ihan parhautta ❤ mutta odotan niin innolla sitä ei-niin-suomalaistakin maata ja varsinki suomityttöö siellä maassa! ❤

      Poista
  3. mä oisin nii messis lähtee kiertää jotai Lapin tuntureita ja kinttupolkuja!!! koska mennää?!ihania kuvia! me ollaa joskus sata vuotta sit oltu kolilla perheen kans, mut muistan siitä vaan jotkut laiduntavat lampaat joita syötettiin ja mustan koiran, vissii eläinrakkaalle ei ollu ne maisemat nii justiinsa ;D ja sen muistan myös ettei meinattu punaisella hiacella päästä ylämäkee ylös :DdD kaikki oleellisimmat muistuu mieleen näköjään

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mennään vaikka ihan heti! Lappi on kyllä yks iso haavemaa mulle, sinne kun pääsis vaeltamaan ❤❤❤
      Haha varmasti nuo on ollu sulle sillä reissulla ne oleellisimmat vaikka nyt ehkä jäiskin mieleen vähän erilaisia asioita (kuten mm. niitä maisemia ja fiilis xdd). Mutta mä oisin kyllä halunnu nähä lampaitaki! Nyt niitä ei ainakaan tuolla näkyny!

      Poista