hentoja säteitä

Kiitos kaikille edelliseen postaukseen kommentoineille ja meitä muistaneille, ootte ihan mahtavia ♥ Mun fiilis tällä hetkellä tota asiaa kohtaan on aika sanaton, suru viipyy mielessä ja ukki on ajatuksissa joka päivä. Silti elämä jatkuu, katse suuntautuu tulevaan.

Kevään valoa. Sitä on viime aikoina pikkuisen eksynyt minunkin elämään ja ajatuksiin.

Tän kevään ensimmäiset kirjoitukset oli viime viikon perjantaina, ja maanantaina oli myös rakkaan toisen kotimaisen eli ruotsin yo-kuuntelu. Oon hoidellut viimeisiä penkkareihin liittyviä asioita (se the päivä on nimittäin _huomenna_) ja pikkusen yrittäny myös käyttää aikaa koulukirjojen ääressä. Oon nauttinut oman aikataulun mukaan elämisestä (=hitaista aamuista ja ulkoilusta keskellä päivää) ja ollut innoissani ens viikolla alkavasta reissusta.

Tottakai elämässä on myös huolenaiheita, ressiä, ja niitä ei-niin-iloisiakin hetkiä. Mutta viime aikoina oon yrittänyt suhtautua niihin armollisesti, antaa itelleni lupa välillä olla hieman alakulosempi ja toisaalta myös käsitellä asioita keskustelemalla. Oon saanut vertaistukea, tsemppausta, ja monesti jo pelkästään yön yli nukkuminenkin on auttanut. Tällä hetkellä olen kiitollinen elämästä, ystävistä, ihmeellisestä johdatuksesta. Ehkä ne siivet kantaa. Pienen matkan kerrallaan.

Kerrotaan enemmän hyvää, sillä se, mitä elämä antaa, ei ole valinta, mutta sen sanoittaminen on. -Joel Jyrinki

Aurinkoisia päiviä, iloa!