perjantai 1. toukokuuta 2015

rakkaudesta kirjoittamiseen

KUVA
Moni on varmaan huomannu, että mun postauksista on alkanu tulemaan pidempiä ja myös usein paljon pohtivampia. Tähän muutokseen on syy: kyllä, olen rakastunut kirjottamiseen. 

Mun suhde kirjottamiseen ei oo tosiaankaan aina ollu mikään rakkaussuhde. Opin kyllä lukemaan ja kirjottamaan jo eskarissa, ja ykkösluokalla kävin aluks omilla äikäntunneillani erillään muusta luokasta koska oltiin parin muun oppilaan kanssa edellä muita. Silti ala-asteella vihasin sitä, kun joka ikisen loman jälkeen meille jaettiin omat tarinavihkomme ja piti kirjoittaa aiheesta ''minun lomani''. Jossain vaiheessa piti jopa jokaisesta viikonlopusta kirjottaa aina tietty määrä. Myöskään omien tarinoiden kirjottaminen ei kiinnostanu, koska mulla on aina ollu tosi huono mielikuvitus ja lähinnä turhauduin kun piti pakolla kirjottaa. 

Kun siirryin yläasteelle, mulla vaihtu äikänope joka vuosi. Seiskalla inhosin vielä kirjottamista. Aina piti kirjottaa kaiken maailman tarinoita eikä mua edelleenkään kiinnostanu pätkän vertaa. Kasiluokalla sain ihan mahtavan äikänopen ja päästiin kirjottamaan tosi monipuolisesti erilaisia tekstejä. Kirjotettiin paljon enemmän mitä koskaan ennen ja vaikka aluks se tuntu ärsyttävälle ja raskaalle, jossain vaiheessa huomasin että hei, mähän saan kaikista teksteistä ysiä ja kymppiä, täähän on ihan kivaa. Ysillä oli taas eri opettaja, ei niin hyvä kun kasilla, mutta kirjotettiin kuitenkin edelleen paljon erilaista tekstiä ja tykkäsin siitä.
KUVA
Lukiossa mulla oli eka äikänkurssi jo ekassa jaksossa. Siitä lähti varsinaisesti innostus koko hommaa kohtaan. Ihan paras ope, joka tsemppas ja neuvo, rohkasi ja anto palautetta. Saatiin kirjottaa ihan oikeista aiheista, ei enää mitään tylsiä tarinoita, vaan kunnon esseitä. En tiiä pitääkö kaikki mua nyt ihan hulluna, kun sanon että rakastan esseen kirjottamista. Oikeesti. Jos sattuu sellanen aihe, josta keksii kunnolla kirjotettavaa (niinkun yleensä aina niistä valittavista aiheista joku nappaa), saan helposti sen 500 sanaa täyteen. Essee on ehkä mun lempparitekstilaji, tosin kyllä tekstitaitokin menee. Jos täytyy valita, teenkö enkunläksyt vai kirjotanko äikän esseen, valitsen ehottomasti jälkimmäisen. Saatan istua monta tuntia putkeen ja kirjottaa, kirjottaa ja kirjottaa. Niin kauan että essee on valmis.

Osansa kirjottamisintoon oon saanu totta kai myös täältä blogista. Kun kirjottaa joka viikko useemman postauksen, vaikkei aina niin aiheestakaan, kehittyy siinä väkisinkin. Oon pitäny blogia nyt kaks ja puoli vuotta ja kun luen ihan ensimmäisiä tekstejä, mua hävettää. Vaikka eihän siinä oikeesti mitään hävettävää oo. Hyvähän se vaan on, että huomaa oman kehityksensä. Ja tää ei nyt sit oo mitään itsekehua haha :D Ja parasta on se, kun on kirjottanu jonkun postauksen ja sit saa siitä palautetta ja kommenttia. Se inspiroi kirjottamaan lisää ja jatkamaan tätä hommaa. Kirjottaminen on nykyään se asia, joka mua tässä bloggaamisessa kiehtoo. Totta kai myös kuvaaminen on yks mun lemppariharrastuksista, mutta kuitenkin kirjottaminen menee edelle. 
KUVA

Kiitos erään rakkaan ystäväni, oon nykyään kirjottanu myös jonkun verran vähän runomuotosempaa tekstiä, ei mitään perinteisiä riimilorutuksia, vaan vapaamittaisia ja vapaamuotoisia tekstinpätkiä. Rohkenin kokeilemaan ystäväni kannustamana ja se on oikeesti välillä niin jees. En tosiaankaan oo siinä vielä mikään hyvä, enkä kehtais niitä raapustuksia julkasta missään, mutta intohimo kirjottaa niitä on kova. Välillä saattaa mennä viikkoja etten kirjota yhtään ja sitten taas kirjotan monena iltana peräkkäin. Tarviin just sen oikeen fiiliksen siihen, että saan edes jotain aikaan.

Tää mun innostus on menny jopa niin pitkälle, että oon alkanu harkitsee jotain kirjottamiseen liittyvää ammattia. Vielä en vaan osaa sanoo mitä, mutta aika näyttää. Opettajan ammatti on kiinnostanu mua tosi pitkään, välillä haave oli tauolla ja nyt taas voimakkaampana. Koulussa mun lemppariaineet on äikkä, psyka ja uskonto. Katotaan mihin mä päädyn, opettajaks vai jotain ihan muuta. Ei ois mikään yllätys sekään, että parin kuukauden päästä sanoisin inhoavani kirjottamista. 

Samaistuuko joku muu mun esseerakkauteen ja kirjottamisrakkauteen? Vai ootteko niitä, jotka vihaa koko hommaa ja joiden mielestä äikkä on jostain ihan syvältä?

18 kommenttia:

  1. Samaistun ehdottomasti! Oon tykänny kirjottaa ihan eskarista asti :) Oon vielä ysillä nii joissain lukuaineissa, missä on yleensä essee kokeissa, kuten YH:ssa ja uskonnossa, ne esseekysymykset on ihan lemppareita! Ihan niinku mun ois pitäny kirjottaa jotai muutaki vielä mut unohin haha :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo meillä kans kaikis lukuaineis kokeet on käytännössä esseitä :D Mut mullehan se käy ku tykkään niitä rustailla. Ainut vaan et joskus jos ei muista aiheesta mitää ni on vähä vaikee yrittää kaks sivuu vähintää keksi kirjotettavaa. Siks äikän esseet on parhaita ku niihin saa ite keksii sen sisällön. Mut jees kivaa et samaistut! :)

      Poista
  2. Samaistun! Mä oon oikeestaan aina kirjottanut, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Ja esseitä on tosi kiva kirjottaa, varsinkin, jos saa jonku hyvän aiheen. Tykkään, ku kirjotat tosi usein kaikkee pohtivaa, ja sä osaat jotenki niin taitavasti pysyä yhdessä aiheessa koko postauksen ajan, missä mulla on vielä paljon kehittämistä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon kyllä innostunu tästä kirjottamisesta vasta nyt blogin myötä, mutta on ollu nii huippua huomata et se on oikeesti kivaa!
      Aijaa, musta taas tuntuu et kirjotan jotenki kauheen harvoin mitään kovin syvällisiä postauksia :D Mutta ehkä mä sit onnistun kuitenki joka postaukseen jotain vähä syvällisempää ajatusta tuomaan? Mutta kiiitos siis!

      Poista
  3. Samaistun, mä oon kans aina tykänny kirjottaa! Esseet on oikeesti ihan parhaita, tykkään ite mielipidekirjotuksista myös :) Se on vaa nii kivaa ku on oikeesti joku kiinnostava aihe mistä kirjottaa, ja sit sitä juttua syntyy sivutolkulla ( ja pitäs ruveta tiivistämää ku on kirjottanu liikaa) . Mun on nut yläasteen aikana pitäny opetella kirjottamaan tiiviisti, kun joskus on saanu käyttää vaan pari sataa sanaa. Mulle kirjottaminen ei oo ikinä ollu pakonomasta, vaan oon aina nauttinu siitä ja nautin vieläkin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä taas en jotenki tykkää kirjottaa mielipidekirjotuksia koska mulla on tosi harvasta aiheesta nii vahvoja mielipiteitä et saisin niistä mitää pitkää tekstiä aikaseks :D Mut esseet on jees! Ja hah joo tutuks tullu tuokin et pitää jo alkaa tiivistää jotain juttuja ku muuten paisuis liian pitkäks xd

      Poista
  4. Samaistun! Kirjottaminen on vaan jotain niin parasta. Varsinki ku jos kirjottaa sillee vapaasti,just niinku ite haluaa ni se on kaikista kivointa. Niinku oot huomannu,kirjotan tosi paljo. Niitä on aina kiva sit lähetellä muille ja ku saa kannustavaa palautetta nii se antaa vaa lisää intoa :) Säki oot lähetelly joitaki tekstejä mitä oot kirjotellu,ne on iha huikeita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, kirjottamisen kuuluuki olla just kivaa ja sellasta että saa kirjottaa miten haluaa!
      Sulla kyllä tosiaan on kirjottamisen lahja, tolle tasolle mulla on vielä piiiitkä matka ! mutta niin kivaa ku aina lähettelet niitä tekstejä mulle ♥

      Poista
  5. Mä kans samaistun! Just esseiden kirjoittaminen on niin huippua ja ylipäätänsäkin kirjoittaminen.
    Mulla on kans just samat kokemukset nuista ala-asteen kirjoitelmista. Aina loman jälkeen piti kertoa kuluneesta lomasta...
    Mä oon lukenu sun blogia ihan alusta asti. Ja siks tää on mun lemppariblogi yhä, koska sä oot tosi hyvä kirjottamaan ja sulla on kivoja kuvia. Tiedät tämän, mutta sanon silti, että sä oot kehittynyt valtavasti kirjoittamisessa että kuvaamisessa tämän kahden ja puolen vuoden aikana. Sä oot niin ihana ja sun blogista välittyy aina niin kiva fiilis!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes, lisää esseen rakastajia! Ja joo, taitaa olla aika yleinen aihe tuo ala-asteella...
      Wow, niin parasta kuulla tämmöstä palautetta! Oon todella otettu että joku on jaksanu pysyä mukana alusta asti. Ja hah joo onneks oonki kehittyny xd

      Poista
  6. Täällä kans yks, joka voi samaistua! Kirjottaminen on aina ollu yks mun vahvuuksista ja oon aina rakastanu sitä. Siihen voi purkaa asioita ja kirjottaa muuten vaan. Voi eläytyä niin moneen erilaiseen juttuun. I love it! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sun tekstejä oonki käyny blogistas lukemassa ja oikeesti, en kestä ku oot nii lahjakas siinä! Ei voi muuta sanoo ku että melkein kateeks käy. Mut kirjottaminen ♥

      Poista
  7. Samaistun! Vihaan äikkää koulussa ja vihaan kun on pakko kirjottaa vaikka tietynlaista tarinaa.. mutta rakastan kirjottaa sitä mitä sillä hetkellä haluttaa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä kans vihasin äikkää varsinki ala-asteella mutta myös osittai viel ylä-asteellaki. Mut nyt se on yks mun lemppariaineista ku saadaan kirjottaa ihan kunnon aiheista!

      Poista
  8. Täällä yks joka rakastaa kirjoittamista. Se on niin huippua. Se on välillä sellainen henkireikä itselle. Siitä saa niin paljon irti.♥ En tykkää kirjottaa sellasta joka ei miellytä ittee, just vaikka äikän tunneilla annetaan sulle paperi eteen että kirjoitappa siitä sen ja sen mittainen teksti. Kirjotan fiiliksen mukaan, mitkä asiat ovat eniten pinnalla tällä hetkellä elämässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon samaa mieltä sun kans ♥ Väkisin kirjottaminen ei oo yhtään kivaa, mut onneks meil on äikässäki ainaki tähän mennessä löytyny aina ees joku aihe mistä on kiva kirjottaa!

      Poista
  9. Mäki tykkään kirjottaa, välillä enemmän ja välillä vähä vähemmän. Mä oon aina ollu hyvä äikässä ja oon saanu aineistaki ihan hyviä numeroita. Jossai vaihees oli helpompi kirjottaa fiktiivisiä aineita ja välillä taas tositarinoita. Kirjottaminen on välillä vaan niin rentouttavaa ja kivaa :)
    Mutta tosi kiva ku oot löytäny oman juttus ja voishan siitä sulle ammattiki tulla! Ja mäki oon huomannu sun kirjotuksissa kehitystä. (Joo on tainnu mulla myös kirjotustaidot kehittyä.) Oli oikeesti tosi mielenkiintonen ja hyvä postaus ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjottaminen todellakin rentouttaa! Ja totta kai kannattaa aina kirjottaa fiiliksen mukaan, jos tekee mieli kirjottaa runoja ni sit kirjottaa niitä ja jos taas tekee mieli kirjottaa novellia ni sit sitä.
      Jep oon kans ilonen että oon tajunnu kirjottamisen hyvät puolet ja sen että se on just se mun juttu. Saa nyt nähä tuleeko ihan ammattia mutta oishan se kyllä ihanaa!
      Kiitoksia ♥

      Poista